Koen tärkeäksi aloittaa prosessini ja tämän blogisarjan teoreettisella määrittelyllä siitä, mitä yksinäisyys on, miksi me ihmisinä koemme yksinäisyyttä ja miksi yksinäisyys on huolta aiheuttava ilmiö? Tämän julkaisun lopusta löydät myös listan podcasteista ja sivustoista, joilta voit löytää lisää tietoa yksinäisyydestä.
Yksinäisyys on tunne siitä, että olemassa olevat ihmissuhteet eivät vastaa yksilön tarpeita tai niitä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Yksinäisyys on tieteellisesti määriteltynä aina negatiivinen tunne, ja siten eri asia kuin halu tai tarve olla yksin – yksinäisyys on yksin oloon joutumista, ajautumista, turtumista, pakotetuksi tulemista. Useimmat meistä kokevat itsensä tietyssä elämänvaiheessa tai hetkellisesti yksinäiseksi, mutta toisille se on pitkään jatkunut tila ja tunne, joka ei muutu, vaikka elämäntilanteet vaihtuisivat.
Miksi koemme yksinäisyyttä?
Ihminen on sosiaalinen eläinlaji. Evoluution näkökulmasta lajimme menestyksen salaisuus on ollut sosiaaliset yhteisöt. Muihin eläimiin verrattuna ihmislapsi on hyvin pitkään täysin riippuvainen muiden tarjoamasta turvasta ja hoivasta. Psykologian professori Marko Elovainio toteaakin Tiedeykkönen -podcastissa, että ihmisvauvalle tärkeintä on kiintymyssuhteen solmiminen hoitajiinsa – eloonjäämisen edellytys. Vauvat hakevat katsekontaktia hoitajaansa heti syntymästään lähtien ja pelkkä hymynaaman katselu hoitopöydällä saa vangittua heidät harjoittelemaan omaa hymyä kymmeniksi minuuteiksi.
Kuva Panu Nyberg. Kuvassa minä ja lapseni muutaman viikon ikäisenä.
Ei olekaan ihme, miksi varhaislapsuudessa solmittu turvallinen kiintymyssuhde, tai sen puute, vaikuttaa myöhempien sosiaalisten suhteiden rakentumiseen. Tarpeemme tulla nähdyksi, kuulluksi ja sosiaalisissa suhteissamme hyväksytyksi on kirjoitettu niin syvälle geeneihimme, että aivomme tulkitsevat yksinäisyyden kuten fyysisen kivun. Neurologisesti tarkasteltuna yksinäisyys tekee siis todella kipeää. Tämän lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet vakavan pitkäaikaisen yksinäisyyden olevan yhteydessä muun muassa toisiin ihmisiin kohdistuviin väkivaltarikoksiin, dementiaan, sedän- ja verisuonitauteihin, sekä lisääntyneeseen kuolemanriskiin.
Miksi yksinäsyyttä voi kutsua sosiaaliseksi nälkiintymiseksi?
Kasvatuspsykologian apulaisprofessori, yksinäisyystutkija ja opetusneuvos Niina Junttila vertaa Psykopodiaa -podcastissa yksinäisyyttä nälän tunteeseen. Jos emme saa ruokaa, alamme kokea nälkää. Jos taas jäämme vaille tarvitsemiamme sosiaalisia suhteita, alamme kokea yksinäisyyttä. Kummassakin tapauksessa yksilön pyrkimys on tyydyttää tämä herännyt tarve – nälkäinen pyrkii hakeutumaan ravinnon, ja yksinäinen sosiaalisten suhteiden äärelle.
Kuva. Mirkku Merimaa
Junttilan vertauksessa on mielestäni hyvä huomata, että kuten nälän tunteeseen, niin myös yksinäisyyden tunteen heräämiseen vaikuttavat niin sisäiset kuin ulkoiset tekijät. Toiset kestävät paljon pidempään ilman ravintoa, tai heille riittää pienempi määrä ja harvemmin. Joskus taas ravinnon saanti on ympäristön tai yksilön käytettävissä olevien resurssien takia vaikeampi saavuttaa. Kaikkien on kuitenkin saatava ravintoa, ja sen laadulla ja monipuolisuudella on väliä yksilön hyvinvoinnin kannalta.
Jos sosiaalisia suhteita ja kontakteja on yksinkertaisesti liian vähän, tai yksilö ei koe kuuluvansa mihinkään sosiaaliseen yhteisöön tai ryhmään, niin puhutaan sosiaalisesta yksinäisyydestä. Yksinäisyys voi kuitenkin olla myös emotionaalista, eli sosiaaliset kontaktit eivät laadullisesti ole sitä mitä yksilö siinä elämäntilanteessa tarvitsee – kokemusta siitä, että kukaan ei kuule tai kuuntele minua. Tämän takia yksinäisyyden tunnistaminen ei ole monissakaan tilanteissa helppoa, vaan se vaatii pintaa syvempää tarkastelua.
Olemme myös hyvin erilaisessa asemassa sen suhteen, miten pystymme hakeutumaan sosiaalisten suhteiden äärelle yksinäisyyden tunteen herättyä. Pelkkä temperamenttimme, perusluonteenpiirteemme tai ympäristön tarjonta eivät määritä kykyämme hakeutua ja saada solmittua onnistuneita sosiaalisia suhteita, vaan se pitää sisällään myös paljon opittuja sosiaalisia taitoja, omaksuttuja toimintamalleja, ryhmädynaamisia ilmiöitä ja valitettavan paljon puhdasta tuuria – minne synnymme, mihin aikaan ja millaisia ihmissuhteita elämän polkumme varrella kohtaamme.
Tässä lista podcasteistä ja sivustoista, joita olen käyttänyt tämän kirjoituksen tietolähteinä. Jos aihe kiinnostaa, niin suosittelen tutustumaan:
1. Yksinäisyys. Vieraana Nina Junttila. Psykopodiaa -podcast
2. Yksinäisyys voi sairastuttaa ja/ tai tappaa ihmispolon. Tiedeykkönen -podcast
3. Yksinäisyys kuuntelijakysymykset. Vieraana Nina Junttila. Psykopodiaa -podcast:
4. Yksinäisyys. Mitä vielä Ronja Salmi?
5. Nyyti ry, Yksinäisyys: https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/yksinaisyys/
6. Yksinäisyys ja ahdistus: kuinka päästä niitä pakoon?
FM Unohdetut -hanketta tukee Niilo Helanderin säätiö.
Kirjoititpa tärkeästä aiheesta, resonoin paljon ajatusten kanssa. Kiitos kun koostit myös aiheeseen liittyviä linkkejä tänne. 🙏